Nizzassa alkaa torstaina 24. marraskuuta neljä päivää kestävä varsin ainutlaatuinen musiikkitapahtuma. Harvinaisuus on siinä, että kaikki tapahtuman konsertit ja musiikkiesitykset ovat ilmaisia.
Keskuspaikkana on konferenssikeskus Acropolis kymmenine saleineen. Väkeä tulee olemaan liikkeellä paljon, nuorta ja vanhaa, sillä päivien ohjelmisto on rakennettu monia eri yleisöjä huomioiden. Jonottamaan joutuu silloin, kun esiintyjä on mieluinen mutta sali pieni.
Tämän vuoden esiintyjistä kuuluisin on Barbara Hendricks, jonka vuoro astua lavalle on lauantaina 26. marraskuuta klo 20.45. Paikka on Acropoliksen Apollon-sali, ja sisäänpäsy siis ilmainen. Hendricks esittää suosikkisäveltäjänsä Hector Berlioz'in musiikkia.
Konsertteja järjestetään myös muualla kuin Acropoliksen suojissa. Esimerkiksi perjantaina 25.11. alkaa Vanhan kaupungin Sainte Réparate -katedraalissa hengellisen musiikin konsertti. Ohjelmasta selviää tarjonta eri päivinä ja aikoina.
C'est pas classique -tapahtuman järjestäjiä ovat Nizzan kaupunki ja Alpes-Maritimes.
KUVAT: Conseil Générale 06
LINKKEJÄ:
C'est pas classique (ransk)
Tapahtuman huippuhetkiä (pdf, ransk)
Koko ohjelma (ransk)
Perjantain ohjelma (ransk)
Lauantain ohjelma (ransk)
Valuva herkku
Ranskalaisia juustoja
Gorgonzola Italiasta
Kansikuvamme valuva voimakastuoksuinen juusto on nimeltään Epoisses, Suomessa se tunnetaan nimellä punakittijuusto. Aina ei Epoisses ole näin
valuvaa, mutta kyllä se voi olla vielä juoksevampaakin. Epoisses on AOC-luokiteltu juusto ja kuuluu siis tällä tavalla
ranskalaisten juustojen parhaimmistoon. Kaikkiaanhan Ranskassa valmistetaan useita satoja eri juustoja, AOC-luokiteltuja
on niistä alle viisikymmentä.
Epoisses on kotoisin Bourgogne'sta ja se tehdään aina lehmän maidosta. Punakellertävä kuori syntyy siten että, juustoa pestään ensin tietty aika suolavedellä ja lopuksi viinillä tai brandyllä. Tätä punakittijuustoa on tehty Ranskassa jo monta sataa vuotta, mutta aivan vanhimpiin juustoherkkuihin se ei silti kuulu. Napoleon Bonaparte lienee kuuluisin Epoisses-juuston ystävä.
Eräs arvioija kirjoittaa:
"Epoisses is a very smelly, runny cheese but if it starts to smell too strongly of ammonia, you should throw it away because it’s no longer edible. If it smells like someone who hasn’t showered in a week, enjoy!"
Minkälaisten juustojen kuori syödään? Tässä tiivistelmä ranskalaisesta keskustelusta:
- Pehmeät kuoret syödään, kovat yleensä ei > mutta kovat kuoret pistetään talteen jääkaappiin myöhempää käyttöä varten ja lisätään esim. vihanneskeittoon makua antamaan.
- Monille esim. brie- ja camembert- juustot ovat syötävää alusta loppuun.
- Keinotekoisia kuoria, kuten Gouda-juustossa, ei tietenkään syödä koskaan
- Raskaina olevien naisten kannattaa välttää juuston kuorien syöntiä listeria-vaaran takia.
- Juuston syöjästä riippuu, minkälaisia pehmeitä kuoria hän syö. Jos ei maistu, ei maistu.
Kaikki Välimeren maat ylpeilevät omilla juustoillaan. Sekä Ranskassa että Italiassa on kymmenittäin juustoja, joita ei koskaan viedä maasta. Juustonystävälle onkin monilla tämän kartan nimillä aivan oma sanomansa.
KUVAT:
Internet
LINKKEJÄ:
Ranskalaiset juustot (suom)
Ranskalaiset juustot - Wikipedia (suom)
Ranskalaiset juustot - Wikipedia (ransk)
Fromage français (ransk)
Juusto quiz (ransk)
AOC-juustot (ransk)
PACA-juustot - Wikipedia (ransk)
Italialaiset juustot - Wikipedia
Gorgonzola.com
Gorgonzolan valmistuksesta (engl)
Univers-Fromages
Univers-Fromages - lista
Juustokauppa.com
Juustokirjasto
Kirjatohtorin juustot
Top Stinky Cheeses
vanha raha
vanhempi raha
vanha tämäkin
Monenlaisia kriisejä on sattunut itsenäisyyspäivämme tienoille aikaisemminkin, mutta harvoin niin epäselvissä merkeissä kuin joulukuussa 2011. Uhkana on nyt euron, seitsemäntoista maan yhteisen rahan haaksirikko.
Kukaan ei tiedä mitä sitten tapahtuisi, jos euro kaatuisi. Minkälaisia rakenteita syntyisi ja millä aikataululla nykyistä rahajärjestelmää korvaamaan?
Se tiedetään, että hyvin toimiva eurovaluutta ei itse ole ongelma; ongelmana ovat euron monenkirjavat käyttäjät.
Euro tuli seteleinä markkinoille tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2002, tilivaluuttana se oli aloittanut jo 1.1.1999. Nyt kriisitunnelmissa myönnetään, että isotkaan valtiot, kuten Saksa ja Ranska, eivät ole noudattaneet sovittuja vakavaraisuussääntöjä. Pienet tekijät, kuten Kreikka, Portugali ja Irlanti, ovat jo saaneet miljardimäärin hätäapua omien ongelmiensa hoitamiseksi.
Talousongelman ytimessä on jättiläismäinen velkaantuminen. Yhteisesti on sovittu, että kussakin maassa valtionvelka saisi olla bruttokansantuotteesta korkeintaan 60%. Vuonna 2010 sekä Saksa, Ranska että Italia olivat monien muiden tavoin paljon yli tämän Maastricht-sopimuksen asettaman rajan.
Velkataloudessa kaikki toimii niin kauan kuin velkoja ottaneet hoitavat velkansa. Jos talous ei kasva tai vienti ei vedä kuten velan ottamisen päivinä, velanhoito vaikeutuu. Jos jatkuvasti kuluttaa enemmän kuin hankkii, velanhoitokustannukset käyvät jossain vaiheessa mahdottomiksi hoitaa ilman apua. Tässä tilanteessa on jo yksittäisiä maita kuten Kreikka. Tältä tilanteelta yritetään nyt monissakin maissa välttyä raskailla säästötoimilla.
Jos uudella velalla maksetaan vain pois vanhoja velkoja, pirunnyrkki on valmis. Uusi raha pitäisi saada tuottamaan, ja se on vaikeaa tilanteessa jossa työttömyys lisääntyy ja kansantalous kutistuu. Velkatalous vaatii kasvua, sille ei ole vaihtoehtoa.
Vaikealta tuntuisi kuitenkin ajatella, että Euroopasta ei löydy tahtoa ja taitoa menossa olevan kriisin ratkaisemiseksi. Selvältä näyttää, että vanhaan menoon ei ole paluuta: pian laaditaan säännöt, joita todellakin pitää noudattaa. Yhteisen rahan hyvinvointi tullee vaatimaan myös paljon nykyistä syvempää yhteistä talouspolitiikkaa.
Ja vanhat rahat pysyvät muistojen joukossa.
TEKSTI: EV
KUVAT:
Internet
LINKKEJÄ:
Maastricht - lähentymiskriteerit (suom)
Setelit.com