La foie gras - hanhenmaksa
Fête de la gastronomie
Ranskassa vietetään syyskuun 23. päivänä ruoanlaittotaidon juhlaa. Ranskalainen keittiöhän julistettiin viime vuonna YK:n toimesta mailman kulttuuriperintökohteeksi, ja nyt syksyn ensimmäinen päivä on ensimmäisen kerran juhlapäivä gastronomian kunniaksi. Ruoan merkeissä juhlitaan ympäri Ranskaa mitä moninaisimmin menoin.
Mielipidetutkimuslaitos Ipsos kysyi asiaan liittyen ranskalaisilta, mitkä kotimaiset ruoat heitä eniten miellyttävät.
Tässä on tuore lista:
1. Le foie gras - hanhenmaksa 48%
2. Le pot-au-feu - lihapata 41%
3. La blanquette de veau -vasikanviillokki 31%
4. Le cassoulet - lihahöystö valkoisten papujen kanssa 30%
5. La côte de boef -frites - häränkyljys ranskalaisilla 19%
6. La sole meunière - voissa paistettu meriantura 10%
Ipsos kysyi myös ranskalaisten suosikkikokkeja. Listan kärjessä on kukapa muu kuin jo veteraanisarjassa kokkaava Paul Bocuse.
1. Paul Bocuse 46%
2. Joël Robuchon 21%
3. Cyril Lignac, "tuttu televisiosta" 18%
Le foie gras en cocotte - WikimediaCassoulet ja hanhenmaksa - Internet
Bocuse ateria - Bocuse
Fête-gastronomie
Ranskalainen keittiö
Maailmanperintöluettelo
Paul Bocuse - omat sivut
Paul Bocuse - Wikipedia (suom)
Paul Bocuse - Wikipedia (ransk)
Jöel Robuchon - omat sivut
Jöel Robuchon - Wikipedia (engl)
Le Quinzieme Robuchonin ravintola
Cyril Lignac - omat sivut
Cyril Lignac - Wikipedia (ransk)
Juhlaan liittyvää Nizzassa
Société Générale Pariisissa
Velkatalous
Ranskan pankeilla ei mene hyvin. Maan suurimman pankin, BNP Paribas'n pörssiarvo on pudonnut 22.9. päättyneen vuoden aikana 48%.
Société Générale -pankki on menettänyt vuodessa arvostaan 57% ja Crédit Agricole -pankki 50%.
Kolmen suuren rahalaitoksen yhteenlasketut lainat Kreikan valtiolle olivat vuonna 2010 sveitsiläisen UBS-pankin tietojen mukaan 9,4 miljardia euroa.
(UBS on sama pankki jonka tileiltä juuri katosi huijauksen seurauksena ainakin 1,5 miljardia euroa).
Kolmen ranskalaispankin lainat Kreikan valtiolle eivät kuitenkaan ole likimainkaan ainoat saatavat , jotka kyseisillä pankeilla on Kreikasta. Pelkästään Crédit Agricolen antamat lainat erilaisille kreikkalaisille asiakkaille ovat luottoluokittaja Fitch'n mukaan yli 25 miljardia euroa. Bank for International Settlements (BIS) puolestaan arvioi, että ranskalaispankkien lainat Kreikkaan ovat kaikkiaan 47 miljardia euroa.
Jos Kreikka joutuu velkajärjestelyyn, 'menee konkurssiin', kaikki Kreikalle lainanneet tahot menettävät paljon rahaa.
Vaikka velkajärjestelyn yksityiskohdat kuinka valmisteltaisiin etukäteen ja piilossa julkisuudelta, asiat vaikuttavat toisiinsa
arvaamattomilla ja julmillakin tavoilla.
Kreikan omat pankit ovat lainanneet Kreikan valtiolle yli 55 miljardia euroa. Pelätään, että
pankkeja ja rahaa polttava pensaspalo voi Kreikasta levitä koko Eurooppaan ja sitten eteenpäin.
Luottoluokittaja Moody's alensi syyskuun puolivälissä Société Générale'n ja Crédit Agricole'n luottokelpoisuutta yhdellä pykälällä.
Pudotus ei sinällään ollut suuri eikä se säikäyttänyt paikallista pörssiä, mutta kansantalouden muihin lukuihin liitettynä
asiat voisivat olla paremminkin.
Ranska ei ole valtiona menettänyt luottokelpoisuuttaan kuten eräät sen naapurimaista. Luottoluokittaja Standard & Poors (S&P) alensi
viimeksi (20.09.2011) Italian luokituksen A+ arvosta pelkkään A:han. S&P on menossa olevan kriisin aikana laskenut Italian lisäksi
Espanjan, Irlannin, Portugalin, Kyproksen ja Kreikan luottoluokitusta.
Talousongelmien suuri yhteinen tekijä ei ole euro vaan jättimäinen velkaantuminen. Ranskan valtion
velka oli vuonna 2010 Eurostatin mukaan 1591 miljardia euroa. Se oli 81,7% Ranskan bruttokansan- tuotteesta,
kun se EU:n yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaan
saisi olla enintään 60%. Ranskaa on tässä mielessä rakennettu jo vuosia velkarahalla.
Mutta kukapa Ranskaa siitä moittisi, yli varojensa on elänyt moni muukin: Saksan velkaantumisaste oli 83%,
Portugalin 93%, Irlannin 96%, Belgian 97%, Italian 119% ja kriisin polttopisteessä olevan Kreikan 142%!
Vaikka velkaa on paljon, velkataloudessa kaikki toimii jos velasta pystyy huolehtimaan.
Ongelmia tulee kuitenkin heti, jos velanmaksu takkuaa.
EU on kehittänyt talouden suojaksi erilaisia raportointijärjestelmiä mm. velkaantumista tarkkailemaan. Sopimus 60 prosentin velkakatosta suhteessa bruttokansantuotteeseen on osa tätä tarkkailua. Ylittää voi, jos hoitaa asiansa - ja vaikkei hoidakaan, sillä sanktioita ei ole tai niitä ei sovelleta.
Ongelmat tulivat kuitenkin silmille kun kävi ilmi, että Kreikalla onkin paljon enemmän velkaa kuin mitä se on aikaisemmin raportoinut. Tämäkään ei
olisi ollut ongelma, mutta hälytyskellot alkoivat soida kun korkojen maksamisen ja lyhennysten kanssa tuli vaikeuksia.
Eurostat kertoo, että Suomen valtiolla oli vuonna 2010 velkaa 87 miljardia euroa, bruttokansantuotteesta velka oli 48,8%. Hyvä Suomi!
UBS-pankin mukaan suomalaisista rahalaitoksista vain OP-Pohjola olisi lainoittanut suuremmin Kreikan valtiota,
näissä yhteyksissä vaatimattomalla 21 miljoonalla eurolla.
TEKSTI: Erkki Vihtonen
SG World Bank Data (engl)
Bank for International Settlements, BIS (engl)
Eurostat 2011
Fitchs Ratings (engl)
Moody's Ratings (engl)
European Banking Authority, EBA (engl)
Eurostat - General Gov. Gross Debt
Eurostat Database (engl)
List of countries by public debt - Wikipedia (engl)
List of countries by external debt (engl)
List of national debt by country (engl)
EU statistics - Wikipedia (engl)
Countries with AAA credit rating
Mérou ja sukeltaja
Ison kalan iloinen paluu
Mérou eli suuri meriahven on hain jälkeen Välimeren suurin kala. 1980-luvulla mérou oli jo lajina katoamassa kokonaan. Vuonna 1986 laskettiin, että Var'in alueen Port Cro'ssa olevalla suojelualueella niitä eli noin 20 kappaletta. Tänään suuria meriahvenia on jo yli 600, ja se on hyvä uutinen: mérou'n läsnäoloa pidetään merkkinä sekä meriveden laadusta että sen eläimistön rikkaudesta.
Mérou'n pelastajana on epäilemättä toiminut vuonna 1993 julistettu täydellinen pyyntikielto. Se on voimassa kerrallaan 5 vuotta, jonka jälkeen
tilanne tarkistetaan ja kielto tarvittaessa uusitaan. Seuraava uusiminen on edessä vuonna 2013. Suuren meriahvenen säilyttämisen puolesta
työtä tehneet sanovat, ettei iloista kehitystä saa silloin muuttaa katastrofiksi. Mérou'n tärkeä tukiryhmä on nimeltään
GEM, joka on jo vuosia tehnyt vakavaa työtä mérou'n säilyttämiseksi.
Ranskan rannikolla tilanne on siis hitaasti paranemassa, mutta Italiassa ja Espanjassa ylikalastus jatkuu entisellään. GEM'in
mukaan tärkeää nyt olisi ulottaa suuren meriahvenen kalastuskielto myös Ranskan vesiä laajemmalle.
Mérou'ta on yhdeksää eri lajia. Ruskea mérou voi elää 50-vuotiaaksi, painaa 100 kiloa ja olla 2 metriä pitkä. Nuori mérou on sukupuoleton, siitä tulee naaraspuolinen noin 4-vuotiaana ja urospuolinen ikävuosien 9-12 välillä. Lopun ikäänsä mérou sitten ui ja toimii uroksena, näin uskotaan.
Mérou on silläkin tapaa ainutlaatuinen suuri kala, että se tulee usein katselemaan sukeltajaa ja jää tämän seuraan. Etusivumme kolme kansikuvaa kertovat näistä kohtaamisista. Mérou-asiantuntija neuvoo sukeltajia odottamaan mérou'n tuloa sukeltajan luo, eikä päinvastoin.
Mérou ja makkara Wikimedia - Royon
Mérou ja sukeltaja alhaalla Dinosoria - eugene
Mérou ja sukeltaja vasemmalla Bleumarin
Mérou'n kanssa uimassa - Youtube-video
Mérou - Bleumarine
Mérou - Wikipedia (ransk)
GEM - tutkijat/suojelijat
Uusi tutkimus Välimeren kaloista
Välimeren omat lajit
Kalastuksen hoito Välimerellä
Välimeren kaloja kuvissa
Wikipedian lista kaloista
Sukeltajien lista
De Lafayette
Mies nimen takana
Kun tämä mies kuoli Ranskassa vuonna 1834, Yhdysvalloissa liput laskettiin puolitankoon 35 päiväksi ja amerikkalaiset upseerit pitivät surun merkkinä huivia puoli vuotta. Kongressi pyysi koko kansaa pukeutumaan mustiin 30 päivän ajan. (Wikipedia: La Fayette)
Gilbert du Motier de La Fayettella oli huomattava rooli Ranskan vallankumouksen alkuvaiheissa, mutta jo kauan ennen niitä hän ehti vaikuttaa merkittävästi Yhdysvaltojen vapaustaistelussa. Niin tärkeä oli Lafayetten panos, että sen muistona Lafayetten haudalla Pariisissa liehuu Yhdysvaltojen lippu, joka vaihdetaan aina uuteen 4. heinäkuuta ranskalais-amerikkalaisessa seremoniassa.
Auvergnen aatelia edustava Gilbert du Motier de La Fayette halusi itseään kutsuttavan Lafayetteksi. Nuori aristokraatti
oli Ranskan vallankumouksen alkuaikoina mm. kansalliskaartin komentaja. Hän ja Yhdysvaltojen Ranskan suurlähettiläs Thomas Jefferson
- tuleva presidentti - laativat 11.7.1789 "Ihmisen ja kansalaisen oikeuksien julistuksen", jonka Kansalliskokous hyväksyi elokuussa
1789 ensimmäisenä vaiheena uuden perustuslain kirjoittamisessa.
Tavaratalo Galeries Lafayette on saanut nimensä kadusta, ei miehestä. Vanha vallankumouksellinen on antanut nimensä tuhansille asioille niin Ranskassa kuin Amerikan mantereella.
Galeries Lafayette'n perustivat vuonna 1893 serkukset Alphonse Kahn ja Théophile Bader. Kauppa sijaitsi Pariisissa rue Lafayette'n ja chaussee d'Antin'n kulmassa, missä se on edelleen mutta paljon suurempana.
Lafayette henkilö - Wikimedia Lafayette tavaratalo Flickr-kainet
Lafayette, Wikipedia(suom)
Gilbert du Motier de La Fayette (ransk)
Lafayette - kiistelty sankari, YLE
Ranskan vallankumous, Wikipedia (suom)
Naisten äänioikeus, Wikipedia
Suffrage - World history (engl)