Rivieran Suomi-seuran säännöt




Ranskan Rivieran Suomi-seura

Association Finlandaise de la Côte d’Azur

Säännöt


1§ Yhdistyksen nimi

Yhdistyksen nimi on Ranskan Rivieran Suomi-seura (Association

Finlandaise de la Côte d’Azur, "LAFCA"). Se on rekisteröity yhdistyksistä heinäkuun 1 päivänä vuonna 1901 annetun lain mukaisesti ja se noudattaa sanottua lakia sekä sen elokuun 16 päivänä 1901 annettua sovellutusasetusta ja sen jälkeen voimaan tulleita Ranskan lakeja.


2§ Kotipaikka ja alueellinen ulottuvuus

Yhdistyksen kotipaikka on Antibes ja sen osoite on Maison des Associations, Association Finlandaise, 288, Chemin Saint Claude, 06600 Antibes. Yhdistyksen kotipaikka voidaan muuttaa johtokunnan päätöksellä. Yhdistys toimii Ranskan Rivieran alueella.


3§ Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot

Yhdistyksen tarkoitus on edistää jäsentensä välistä keskinäistä kanssakäymistä, syventää jäsentensä tuntemusta ranskalaisesta yhteiskunnasta ja Ranskan kulttuurista sekä toimia siltana Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin. Tarkoitustansa yhdistys toteuttaa mm. järjestämällä jäsenilleen
  • seminaareja
  • erilaista harrastustoimintaa
  • kulttuuritapahtumia
  • illanviettoja

Yhdistys tiedottaa toiminnastaan jäsentiedotteilla. Yhdistys ei osallistu kaupalliseen eikä poliittiseen toimintaan.


4§ Jäsenyys

Jäseneksi ottaminen

Jäseneksi voidaan ottaa henkilö, jolla on siteitä Suomeen tai Ranskaan ja joka on kiinnostunut yhdistyksen toiminnasta. Jäseneksi ottamisesta päättää johtokunta.

Hyväksytty jäsenyys on voimassa jäsenmaksun maksamisesta lähtien ja se on voimassa niin kauan kuin jäsen maksaa vuosittain vahvistetun jäsenmaksunsa. Uusilta jäseniltä ja jäseniltä, jotka ovat liittyneet uudelleen yhdistyksen jäseniksi vähintään kolmen vuoden tauon jälkeen,
peritään, jos he liittyvät jäseniksi lokakuun 1 päivänä tai sen jälkeen, puolet kyseisen vuoden vuosijäsenmaksusta.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yritys, yhteisö tai yksityishenkilö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa ja tavoitteita merkittävällä tavalla. Kannatusjäsenen jäsenmaksun suuruuden vahvistaa vuosikokous.

Vuosikokous voi kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka poikkeuksellisella tavalla on edistänyt yhdistyksen tavoitteiden saavuttamista. Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.

Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Mikäli jäsen haluaa erota yhdistyksestä, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti yhdistyksen johtokunnalle osoitetulla kirjeellä. Jäsenmaksua tai sen osaa siltä vuodelta, jolloin jäsen eroaa, ei palauteta.

Jäsen katsotaan eronneeksi yhdistyksestä, jos hän ei maksa kuluvan vuoden jäsenmaksuaan huhtikuun loppuun mennessä.
Jäsen, joka on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä, voidaan johtokunnan päätöksellä erottaa yhdistyksestä sen jälkeen kun asianomaiselle on ilmoitettu erottamisen syystä perusteluineen ja varattu tilaisuus tulla kuulluksi johtokunnassa. Erottamispäätöksen tekee johtokunta yksimielisesti,

kuitenkin ottaen huomioon seuraavassa lauseessa mainitun poikkeuksen. Jos on ehdotettu johtokunnan jäsenen erottamista, asianomainen ei saa osallistua päätöksen tekemiseen. Erottamispäätöksestä ei voi valittaa.


5§ Vuosikokous ja ylimääräinen jäsenkokous

Sääntömääräinen vuosikokous

Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous, joka on yhdistyksen korkein, päättävä elin, pidetään vuosittain viimeistään maaliskuun 15 päivänä.
Johtokunta lähettää kutsun sääntömääräiseen vuosikokoukseen kaikille jäsenille viimeistään 21 vuorokautta ennen kokousta heidän jäsenluetteloon merkityllä osoitteellaan. Kutsuun on liitettävä esityslista, toimintakertomus edelliseltä vuodelta ja ehdotus kuluvan vuoden talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi.

Vuosikokous on päätösvaltainen, kun se on kutsuttu koolle sääntöjen edellyttämällä tavalla.

Sääntömääräisessä vuosikokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut laki- ja sääntömääräiset asiat. Vuosikokouksessa ei voida päättää asiasta, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Mikäli jäsen haluaa asian käsiteltäväksi vuosikokouksessa, hänen on toimitettava siitä johtokunnalle kirjallisesti lyhyt selostus viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta.

Sääntömääräisen vuosikokouksen esityslistan tulee sisältää vähintään seuraavat asiat:
  • kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen (yhdistyksen puheenjohtaja)
  • kokouksen puheenjohtajan valinta
  • pöytäkirjan tarkastajien, valtakirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
  • viimeksi kuluneen toimintakauden toimintakertomuksen hyväksyminen
  • viimeksi kuluneen toimintakauden tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen
  • kuluvan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen
  • jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruuden vahvistaminen
  • johtokunnan jäsenten ja varajäsenten lukumäärästä päättäminen
  • johtokunnan puheenjohtajan valinta
  • johtokunnan jäsenten ja varajäsenten valinta
  • tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valinta
  • muut mahdolliset asiat

Äänioikeus on kaikilla jäsenmaksunsa maksaneilla henkilöjäsenillä, kullakin on yksi ääni. Perhejäsenmaksun maksaneilla puolisoilla tai asuinkumppaneilla on kummallakin yksi ääni. Kannatusjäsenillä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.

Jäsenellä on oikeus valtuuttaa toinen henkilö edustamaan itseään vuosikokouksessa. Valtuutetulla ei kuitenkaan voi olla enempää kuin kaksi valtakirjaa. Valtakirjat tulee hyväksyttää kokouksessa.

Ylimääräinen jäsenkokous

Ylimääräinen jäsenkokous pidetään, mikäli sääntömääräinen vuosikokous niin päättää tai johtokunta pitää sitä tarpeellisena tai vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kutsu

ylimääräiseen jäsenkokoukseen lähetetään viimeistään 14 vuorokautta ennen kokouspäivää jäsenille. Kutsussa on mainittava, mitä asiaa/asioita kokouksessa käsitellään.

Ylimääräinen jäsenkokous on päätösvaltainen, mikäli se on kutsuttu koolle lain ja sääntöjen mukaisesti.Päätökset vuosikokouksessa ja ylimääräisessä jäsenkokouksessa tehdään

yksinkertaisella äänten enemmistöllä, elleivät laki tai yhdistyksen säännöt käsiteltävän asian kohdalla määrää muuta. Yhdistyksen kokouksissa sihteeri pitää pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa.


6§ Johtokunta

Johtokuntaan, jonka sääntömääräinen vuosikokous valitsee, kuuluu puheenjohtaja ja kolmesta seitsemään jäsentä, jotka valitaan vuodeksi kerrallaan. Heidät voidaan valita myös uudestaan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, rahastonhoitajan ja sihteerin ja sopiikeskenään työnjaosta. Johtokunta voi valita työvaliokunnan ja kutsua
työryhmiä määrättyjen asioitten valmistelemista varten.

Vuosikokous valitsee myös johtokunnalle kolmesta kuuteen varajäsentä. Varajäsenillä on äänioikeus heidän edustaessaan poissaolevaa varsinaista jäsentä.

Johtokunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

7§ Johtokunnan työskentely

Johtokunta johtaa yhdistyksen toimintaa ja toimeenpanee yhdistyksen kokouksissa tehdyt päätökset.. Johtokunta laatii toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuosikokouksen vahvistettaviksi sekä tekee ehdotukset kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi.

Puheenjohtaja tai tämän ollessa estynyt varapuheenjohtaja edustaa yhdistystä suhteessa ulkopuolisiin tahoihin. Rahastonhoitaja huolehtii yhdistyksen kirjanpidosta ja varainhoidosta ja vastaa johtokunnan valvonnassa yhdistyksen maksuliikenteestä.

Johtokunta pitää jäsenrekisteriä ja valvoo yhdistyksen varainkäyttöä

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta vähintään 4 kertaa vuodessa. Se on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä tai varajäsenten edustamana.

Johtokunta pitää pöytäkirjaa käsittelemistään asioista.
Yhdistyksen nimen kirjoittavat yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja

ja taloudenhoitaja, kumpikin erikseen, tai kaksi johtokunnan keskuudestaan nimeämää jäsentä yhdessä.


8§ Kirjanpito ja tilintarkastus

Johtokunnan toiminnan ja tilien tarkastamista varten sääntömääräinen vuosikokous valitsee kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa. Tilintarkastajat valitaan vuodeksi kerrallaan ja heidät voidaan valita uudelleen. Tilintarkastajien tulee antaa tilintarkastuskertomus.

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla tilintarkastajien käytettävissä vähintään viisi viikkoa ennen sääntömääräistä vuosikokousta.


9§ Yhdistyksen lopettaminen ja varojen jakaminen

Yhdistys voidaan lopettaa vuosikokouksen päätöksellä, jos vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) yhdistyksen jäsenistä on läsnä ja äänestää lopettamisen puolesta. Ellei kokouksessa läsnä olevien määrä täytä tämänpykälän säännöksiä, kutsutaan koolle uusi kokous, jossa voidaan käsitellä ainoastaan yhdistyksen lopettamista. Mikäli viimeksi mainitussa kokouksessa yli puolet läsnä olevista äänestää lopettamisen puolesta, yhdistyksen toiminta lopetetaan.

Jos yhdistyksen toiminta lopetetaan eikä yhdistyksellä ole velkaa, yhdistyksen johtokunta voi purkautumisesta päättävään kokoukseen laatia ehdotuksen loppuselvityksestä, joka osoittaa, että velat on maksettu. Kokous voi tällöin päättää jäljelle jääneiden varojen käyttämisestä yhdistyksen tarkoitusta parhaiten vastaavalla tavalla. Mikäli yhdistyksellä on velkaa tai johtokunnan loppuselvitystä ei hyväksytä, purkautumisesta päättävä kokous voi valita yhden tai useampia selvitysmiehiä hoitamaan asiaa johtokunnan sijasta.