Puhelin, internet, sähköposti ja tietolaitteen käyttö
PUHELINYHTEYDET
Vähän historiaa
Ranskalaisilla oli oma puhelimeen perustuva "internetinsä" jo vuosia ennen varsinaisen netin syntyä. Vuonna 1982 käyttöönotetun järjestelmän nimi oli Minitel. Suosionsa huipulla Minitel oli vuonna 1999, jolloin päätteitä oli yli 9 miljoonaa ja käyttäjiä arviolta 25 miljoonaa
60-miljoonaisesta kansasta.
Minitelin avulla saattoi tehdä ostoksia, maksaa laskuja, tilata lippuja, hakea tietoa ja lähettää sanomia. Jossain vaiheessa arvioitiin, että kolmannes kaikista viesteistä liittyi lemmenasioihin. Vielä vuonna 2010 Minitelillä oli edelleen noin kaksi miljoonaa käyttäjää!
Minitel suljettiin kesäkuussa 2012.
Ranskan kolme suurta
France Telecom, Minitelin kehittäjä, on edelleen Ranskan kattavin teleoperaattori, joka käyttää kaupallista nimeä Orange. Puhelinyhtiö SFR:n omistajia ovat suuryritykset Vivendi ja Vodafone, Bouygues-operaattorin takana on samanniminen suuri kaupallinen toimija.
Luulisi että kilpailua riittää, vaan ei; France Telecom, SFR ja Bouygues tuomittiin vuonna 2005 yli puolen miljardin euron sakkoihin yhteispelistä ja kuluttajien vastaisesta toiminnasta. Tuomiosta tietenkin valitettiin.
Kännykät ja tariffiviidakko
Ranskassa toimii useita muitakin mobiilipuheluja sekä internetin kautta soitettavia puheluja tarjoavia yrityksiä. Näitä ovat esimerkiksi Neuf, Free, Darty ja Virgin . Tässä käynti ajankohtaiseen hintavertailuun.
Lankalinja ja ADSL
Laatikko tuo televisioon kaikki Ranskan digitaaliset tv-kanavat ja kymmeniä tai satoja muita kanavia. Laatikkoon liitettävä tavallinen puhelin antaa perushinnalla - operaattorista riippuen - esim. ilmaiset puhelut Suomen ja kymmenien muiden maiden lankalinjoihin. Laatikkoon yhteydessä oleva tietokone saa nopean laajakaistayhteyden internetiin. Tuo yhteys voi olla myös langaton. Hinta? Keskimäärin 30 euroa kuukaudessa. Tässä käynti ranskalaiseen hintavertailuun.
ADSL-boksin voi asentaa itse, mutta silloin täytyy ymmärtää jonkun verran sekä tietokoneita että ranskan kieltä. Viisainta on kääntyä jonkun asioita tuntevan ystävän/tuttavan puoleen. On myös sellaisia operaattoreita, esim. Darty, joiden palveluun kuuluu boksin asentaminen käyttökuntoon.
Pre-paid
Pre-paid kortin voi hankkia puhelinpalveluja tarjoavan yrityksen myymälästä ja postitoimistosta. Kannattaa myyjältä tarkistaa, että kortti toimii Suomessa - kaikki eivät toimi. Palvelupisteessä tulee todistaa henkilöllisyytensä ja rekisteröityä käyttäjäksi. Sitten kun henkilöllä on voimassa oleva pre-paid -numero, lisäaikaa siihen voi ostaa monista eri paikoista, mukaan lukien lehdenmyyjät, kioskit, internet yms. Olennaista Ranskassa on, että poliisi tietää jokaisen pre-paid -numeron haltijan henkilöllisyyden.
Pre-paid -korttia ja puhelinlinjaa hankittaessa on esitettävä seuraavat tositteet:
- henkilöllisyystodistus/passi ja
- tosite osoitteesta Ranskassa, kuten vuokrasopimus, sähkölasku tms.
Ranskan hyvin toimiva online-puhelinluettelo löytyy Keltaisten sivujen Valkoisilta sivuilta (Pages Blanches)
INTERNET, SÄHKÖPOSTI JA TIETOLAITTEEN KÄYTTÖ
Jotta Internet ja sähköposti toimisivat hyvin myös Ranskassa, kotiin voi hankkia laajakaistayhteyden tai paljon liikkuvalle henkilölle 4G-yhteyden. Näitä on tarjolla useilta operaattoreilta, joista kenties tunnetuimmat ovat Orange, Free ja SFR.
ADSL, ”kaapeli” ja valokuitu
ADSL-boksin (eli nettimodeemin) voi asentaa itse, mutta silloin täytyy ymmärtää jonkun verran sekä tietokoneita että ranskan kieltä. Viisainta on kääntyä jonkun asioita tuntevan ystävän/tuttavan puoleen. On myös sellaisia operaattoreita, joiden palveluun kuuluu boksin asentaminen käyttökuntoon. Varaudu kuitenkin siihen, että jos tietokoneesi ”puhuu vain suomea”, paikallinen asentaja ei ehkä osaa yhdistää tietokonettasi oikealla tavalla nettiin. Nykyisin ADSL:n sijaan laajakaistayhteys voidaan monien kaupunkien keskustoissa saada aikaan kaapeli-TV:n kautta tai valokuituna. ADSL:n nopeus on helposti luokkaa 20mbps (miljonaa bittiä sekunnissa) verkosta kotiin päin ja selvästi vähemmän kotoa verkkoon päin. ”Kaapelin” ja valokuidun kanssa nopeudet voivat olla kertaluokkaa suuremmat.
”Mokkula” tai nykyisin ”4G”
Kaikilla suurilla toimijoilla on Ranskassa oma ”mokkulansa” tai vaihtoehtoisesti älylaitteeseen (läppäri-, tablettitietokone, älypuhelin) upotettava 4G-SIM-kortti. Periaatteessa 4G (oli se sitten mokkula tai SIM älylaitteen sisällä) toimii siellä missä kännykkäkin, eikä muuta internet-palvelua tarvita. Nykyään 4G-laitteen ympärille voi rakentaa langattoman lähiverkon, johon voi liittyä useita samanaikaisia käyttäjiä. 4G-sopimukset ovat useimmiten siirtomääräsopimuksia, sen sijaan kiinteän laajakaistan sopimukset ovat rajattoman käytön sopimuksia. Näin 4G-sopimus voi olla hinnaltaan hyvin edullisen tuntuinen, mutta käyttökatto saattaa tulla eteen odottamattoman pian. Tilanne voi kuitenkin muuttua, joten kannattaa aina keskustella palveluntarjoajan kanssa käyttöehdot selviksi ennen kuin allekirjoittaa sopimuksen.
Palvelujen vertailusta
Palvelutarjoajien vertailu voi olla haastavaa, sillä hinnat ja pelisäännöt tuntuvat muuttuvan kaiken aikaa. Kannattaa kuitenkin tiedostaa, että Orangella ja SFR:llä on myyntipisteitä lähes jokaisessa kaupungissa, joten heidän kanssaan pääsee keskustelemaan tarjouksista ja haasteista ihmisen kanssa. Sen sijaan Free toimii lähestulkoon vain sähköisesti ja toimittaa tavarat postitse tai muun kuriirin avulla.
Sähköposti
Kaikilla suurilla palveluntarjoajilla on oma sähköpostipalvelunsa, joka kuuluu kauppaan. Sähköpostiosoitettaan ei kuitenkaan tarvitse muuttaa Ranskaan tullessaan, sillä nettiyhteyden ollessa päällä voi nykyisin hyvin käyttää myös jo tuttua (esim. suomalaista) sähköpostiosoitettaan.
Tietokone, tabletti, älyluuri
Ranska ei ole mitenkään erityisasemassa tietokoneen käytön suhteen, mutta
ranskan kieli tuo oman mausteensa ongelmatilanteisiin. Ranskassa myydyn tietokoneen näppäimistö on normaalisti mallia AZERTY, kun se Suomessa on QWERTY. AZERTY:ssä Ä:ät, ö:öt ja å:åt puuttuvat kokonaan, ja niiden esiinsaaminen - jos onnistuu - vaatii erikoistoimia. Jos käyttää pääsääntöisesti suomenkieltä tietokoneellaan, kannattaa hankkia tietokone Suomesta, jotta saa suomalaisen näppäimistön. Paikallisen ranskalaisen teknisen tuen osalta tietenkin suomalainen näppämistö ja suomenkielinen käyttöjärjestelmä on tietenkin haaste.
Tablettien ja älypuhelinten osalta näppäimistö ei muodosta ongelmaa, koskapa se on
ohjelmallinen kosketusnäyttönäppäimistö, jonka voi vaihtaa mieleisekseen.
Kosketusnäyttönäppäimistöllä on toki kömpelömpää tuottaa paljon tekstiä kuin
normaalilla fyysisellä näppäimistöllä, eli paljon kirjoittavalle lienee tietokone näppäimistöineen mieluisampi kuin tabletti tai älyluuri.
Älylaitteiden ja ohjelmien hinnoilla sinänsä ei ole kahden maan välillä suuria eroja, mutta alan lehdet ja kirjat ovat Ranskassa useimmiten halvempia kuin Suomessa, eikä Ranskasta helposti löydy suomenkielistä kirjallisuutta. Tosin nykyisin lähes kaikki tieto, kirjoja ja lehtiä myöten, on saatavilla netin kautta ja haluamallaan kielellä.
Tekninen tuki
Teknistä tukea saa puhelimitse nettiyhteyden osalta operaattoriltaan ja erilaisilta ammattitoimijoilta. Vertaistukea nykyisin saa vaikka facebook-ryhmistä. Teknisen tuen osalta tietenkin kielimuuri on suomalaiselle ajoittain haaste. Suomenkielistä tukea on Ranskasta haasteellista löytää, joten kannattaa pitää yhteydet Suomeen ja suomalaiseen tukikontaktiin hyvänä myös Ranskassa ollessaan.