Takaisin Suomeen - Paluumuuttajan opas

Ranskassa pysyvästi eläkkeellä ja/tai työelämässä olevan Suomen kansalaisen palaaminen Suomeen sujuu yleensä mutkattomasti, jos viranomaisten vaatimat paluumuutto- ja muut ilmoitusasiat hoidetaan asianmukaisesti.

MUISTA AINAKIN NÄMÄ


Lähtö Ranskasta.

Jos paluumuuttajalla on ykkösasunnoksi luokiteltu asunto Ranskassa, on huomattava, että se muuttuu kakkosasunnoksi heti maasta muutettaessa. Kakkosasunnon myyntivero on suurempi kuin ykkösasunnon myyntivero. Sen vuoksi oma asunto kannattaa myydä hyvissä ajoin ennen maastamuuttoa.

Ranskan sosiaaliturvan piiristä poistutaan omassa Assurance Maladie–toimistossa. Kun olet täyttänyt muuttoilmoituksen ja palauttanut Carte Vitale– sekä EU-korttisi, tarvitset tilalle S1-lomakkeen (entinen E121). Se on tarpeen, jos muuton aikana syntyy Kela-korvauksen piiriin kuuluvia sairausvakuutuskuluja.

Omalta lääkäriltäsi saat yksityiskohtaiset potilastietosi, joita tarvitaan, kun terveytesi ylläpito jatkuu suomalaisen sosiaaliturvan piirissä.

Maksuasiat, kuten eläkkeiden siirto takaisin Suomeen sovitaan oman pankin kanssa. Puhelin-, sähkö-, vesi-, kaasu- ja muut mahdolliset suoraveloituslaskutukset on purettava yksitellen laskun lähettäjän kanssa.

Uuden osoitteen ilmoittaminen maistraatin lisäksi mahdollisimman laajalti muutenkin helpottaa kaikkea toimintaa.


Tulo Suomeen.

Kaikkien Suomeen yli vuodeksi muuttavien tulee ehdä muuttoilmoitus maistraattiin.
Muuttoilmoitus on tehtävä lakisääteisesti aikaisintaan kuukautta ennen muuttopäivää ja viimeistään viikon kuluttua muutosta. Muuttoilmoituksen voit tehdä soittamalla valtakunnalliseen muuttoilmoituspuhelimeen : 0295 535 535 (pvm/mpm), maanantaista perjantaihin klo 8.00 – 16.00. Tosin muuttoilmoituspuhelin on lakkautusuhan alla ja mahdollisesti lakkaa toimimasta 1.10.2016.

Tässä linkkejä muuttoilmoitusten tekoon :

http:/www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/Muuttoilmoitus/

http:/www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/Muuttoilmoitus/Muut...

http:/www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/Muuttoilmoitus/Muut...


Muuttoilmoituslomakkeita on myös saatavilla maistraateissa ja posteissa, mukana on palautuskirjekuori, jolla lomakkeen voi postittaa maksuttomasti.Myös ulkomailla tapahtuva muutto onilmoitettava maistraatille.

EU-sääntöjen perusteella henkilöt, jotka eivät työskentele kuuluvat asuinmaansa
sosiaaliturvalainsäädännön piiriin, ja tämän maan sääntöjen mukaan määräytyy
sosiaaliturvaan pääseminen. Muuttaessasi Suomeen toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä arvioidaan, onko tarkoituksesi muuttaa maahan tilapäisesti vai vakinaisesti. Pääset Suomen sosiaaliturvaan, jos muuttosi on tarkoitettu vakinaiseksi.

Vakituisesti Suomessa asuvat kuuluvat Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvan
piiriin. Kun henkilö on rekisteröity väestötietojärjestelmään, hänelle rekisteröidään kotikunta Suomessa. Kotikuntamerkintä on sosiaaliturvaan kuulumisen edellytys.

Kelan sosiaaliturvan piiriin pääsemiseksi on toimitettava hakemus Kelan asiointipalvelussa tai lomakkeella Y 77, joka lähetetään Kelaan.
Katso tarkemmat tiedot osoitteesta

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/291007121411HS?OpenDocument . Hakemukseen on liitettävä lomake S1.

Jos saat eläkettä muusta EU-/ETA-maasta tai Sveitsistä, mutta et Suomesta,
sairaanhoidon kustannusvastuu säilyy eläkettä maksavalla maalla. Tämän maan
sairausvakuutuslaitos myöntää sinulle pyynnöstä sairaanhoidon lomakkeen S1 ja eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Kela alkoi maksaa takuueläkettä 1.3.2011. Takuueläkettä maksetaan Suomessa asuville eläkkeensaajille, joiden muut eläketulot jäävät takuueläkkeen
määrän eli alle 766,85 euron (vuonna 2016).

Jos alle 65-vuotias saa kansaneläkettä tai työeläkettä, hän tarvitsee korttiinsa eläkkeensaaja- merkinnän. Siten hän voi osoittaa oikeutensa Valtionrautateillä sekä lento- ja bussiliikenteessä myönnettäviin eläkeläisalennuksiin Suomessa. Jokainen passin tai ajokortin esittävä 65 vuotta täyttänyt saa ikänsä perusteella nämä alennukset.

Julkinen terveydenhuolto on Suomessa ensisijaisesti kunnallinen palvelu. Kelalta voi anoa eläkkeensaajan hoitotukea, kotipalvelujen ja kotisairaanhoidon tukea sekä omaishoidon tukea, joiden saaminen riippuu anojan tuloista.

Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista (60 % Kelan vahvistamasta taksasta), sekä osan yksityislääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon kustannuksista (75 % taksasta 13,46 euroa ylittävältä osalta). Todellinen korvaustaso kustannuksista oli vuonna 2009 noin 30-35%. Hammaslääkäripalkkioissa korvaustaso on 40%.

Lääkärin määräämien lääkkeiden viitehinnoista Kela korvaa 42 %, 72 % tai 100 %.
Sairauskuluilla on maksukatto on 691,00 euroa (vuonna 2016), jonka jälkeen potilaalta ei enää laskuteta hänen tarvitsemiaan sairaanhoitopalveluja.

Julkisiin hoitopalveluihin, mm. terveyskeskuksiin voi joutua jonottamaan pitkiäkin aikoja, vaikka erityinen hoitotakuulaki tuli voimaan jo 2005. Onneksiyksityisiä lääkäri- ja muita terveydenhoitopalveluja on Suomessa runsaasti eikä niihin tarvitse jonottaa.

Kotipaikkakunnan valinta.

Perustuslain mukaan suomalainen voi itse valita asuinpaikkakuntansa. Jos paluumuuttaja on jo Ranskassa ollut esimerkiksi vanhainkodissa, voi paluu vaikeutua, koska Suomen
kunnilla on kysyntään nähden liian vähän vanhainkoti- ja laitoshoitopaikkoja. Niinpä ne voivat kieltäytyä vastaanottamasta valitöntä hoitoa tarvitsevaa muuttajaa – ja se puolestaan estää Kela-kortin saamisen. Sairaan muuttajan kannattaa siis ajoissa ottaa selvää, pääseekö hän haluamaansa kuntaan. Sama koskee kunnallisten kotipalveluiden saantia.

Yleinen käsitys on, etteivät tarjolla olevat palvelut riitä. Muuttajan kannattaa ottaa selvää myös yksityisistä palveluista ja palvelutaloista sekä niiden hinnoista.

Asuminen.

Huomattakoon, että vapaa-ajan asuntoon ei voi muuttaa pysyvästi, eikä saada
kotikuntaoikeutta. Seniorimuuttajan kannattaa oman asunnon puuttuessa harkita
virallista muuttamista esimerkiksi lapsensa asuntoon, josta voi hakea yksityistä tai kunnallista vanhainkoti- tai hoitokotipaikkaa.

Yksityisiä vanhain- ja hoitokoteja (yleensä yli 55-vuotiaille) on Suomessa kohtalaisesti. Sellaisen etsinnässä apua kannattaa pyytää esimerkiksi oman paikkakunnan terveyskeskuksesta. Yksityisten laitosten tarjoamat palvelut ja niiden hinnat vaihtelevat suuresti.